Ajattelinpa aloittaa blogini sisälle sarjan, jossa esitellään loistotuotteita, siis elintarvikkeita kuten virkamiesmäinen määritelmä kuuluu. Sarjan nimi on kekseliäästi Loistotuote.
Sarjassa ei ole tarkoitus esitellä vain sinänsä loistavia raaka-aineita vaan pikemminkin niiden tuotteistusta vähittäiskauppaystävälliseen muotoon. Tämä ei aina tarkoita pitkälle jalostusta, useimmiten päinvastoin. Blogin virallinen kanta on, että mitä vähemmän käsitelty, sitä parempi, kunnes joku onnistuu kirjoittajan makuhermot ja maalaismaisen järjen kykenee muusta vakuuttamaan. Tervetuloa yrittämään, yrittänyttä ei laiteta, tai sitten laitetaan.
Loistotuote voi olla kotimainen tai afghanistanilainen, uutuustuote tai klassikko. Ajankohtaisuus kuitenkin halutaan huomoida: kun ruoka- ja juomamaailmaan liittyvä erityisen maittava ja upea uutuustuote osuu käteen marketissa, herkkukaupassa tai vaikka huoltoaseman kassalla, sitä paremmalla syyllä haluan sitä täällä hehkuttaa. Yksinkertaisesti siis: Aina nälkä, koko ajan jano -blogi haluaa tälläkin taistella hyvän puolesta, huonon ruuan pahoja voimia vastaan. Mielummin paljon hyvää, kuin vähän huonoa, olkoon tunnuslause!
Ajatus loistotuotteiden esille nostamisesta syntyi parista perushuomiosta: aika usein tulee valitettua, kaiken muun ohella, huonoista elintarviketuotteista. Ehkä olisi syytä keskittyä toisinaan niiden loistolöytöjen ja kestosuosikkien kehumiseen. Risujakin elintarviketeollisuuden synkimmille aikaansaannoksille tullaan kuitenkin jakamaan, mutta omassa sarjassaan ja harvemmin, vaikka ehdokastarjonta olisikin loputon.
Asiaan, ensimmäinen Aina nälkä, koko ajan jano –blogin Loistotuote on Suvituoreen Mieto & Makea Salaattisipuli.
Paimiolaisen Esko Holman perhepuutarhatilan viljelemä, Suomessa uusi ja vielä harvinainen salaattilajike on pakattu varsin tyylikkääseen ja hengittäväksi suunniteltuun kierrätysmuovipussiin, jonka sisältä löytyy 8 kpl noin 25-senttisiä ohuita sipulia, jotka muistuttavat esimerkiksi kiinalaisten suosimia kevätsipuleita.
Ensimmäinen salaattisipuli minulle lyötiin käteen Turun Ruokamessuilla pari viikkoa sitten tuotetta markkinoivan Tuoreverkon ständillä. Maistiaisen innoittaman ostin kylkeen pussillisen, jonka hinta oli messuilla kaksi euroa. Markettisaatavuutta ja –hintaa en ole vielä ehtinyt tarkistamaan.
Itse tuote on nimensä mukaisesti hieman makea, hyvin mieto ja kevyesti pähkinäinen maultaan. Tuoksu on kirpeä. Pakkaus suosittelee käyttämään sipulia sellaisenaan tai kypsennettynä. Tähän mennessä olen ehtinyt testaamaan sitä ruisleivän päällä smetanan kanssa, tavanomaisessa vihersalaatissa, kasvisdipin yhtenä osana (aivan oikein, lapset pitivät enemmän porkkanasta) sekä kypsennettynä thai-tyyppisessä possua osterikastikkeessa -wokissa. Lämpimissä ruuissa vain hetken kypsennystä vaativa salaattisipuli asettuu suosiolla taustalle, mutta tuo sipulilta vaadittua särmää ja syvyyttä makuun. Ei mitään mullistavaa, mutta maku on tuore ja tuote uudelleen suljettavaa pakkausta myöten toimiva. Makututkimukset jatkuvat. Kannattaa kokeilla.
Ai niin, kiitettävän paljon tietoa sisältävä, ja siksi ehkä hieman sekava, pakkauksen selkämys kertoo terveystietoisille senkin salaattisipuli sisällä rasvaa, tai sisältää 0,2 g 100 grammaa kohden. Aika vähän siis. Kuitua sen sijaan löytyy ja ennen kaikkea makua.
Aina nälkä, koko ajan jano 
Jätä kommentti